Kannattaako muiden kielioppivirheistä ärsyyntyä?

Kannattaako muiden kielioppivirheistä ärsyyntyä?

Virheetöntä tekstiä on mukava lukea: se etenee sujuvasti, eikä turhia töksähdyksiä tai väärinymmärryksiä tule. Pienet kirjoitus- tai lyöntivirheet eivät yleensä kuitenkaan häiritse lukukokemusta. Miksi toisten kirjoitusvirheet silti ärsyttävät?

Kielioppisäännöt ovat sääntöjä siinä missä muutkin. Sääntöjen noudattaminen on turvallista ja toki myös suotavaa. Poikkeukset – joskus pienetkin – saattavat silloin tuntua rikkomuksilta.

Toisten oikeinkirjoitusmokista ei kuitenkaan kannata hermostua. Miksi? Eikö ole raivostuttavaa, kun yhdyssanat kirjoitetaan erikseen ja pilkku loistaa poissaolollaan?

Tässä neljä syytä, miksi muiden kielioppivirheistä ei kannata ärsyyntyä.

1. Jokainen tekee virheitä

Mitä paremmin kieliopin tuntee, sitä enemmän tulee kiinnittäneeksi huomiota kirjoitetun kielen oikeellisuuteen. Silti ihan jokainen, myös kieliopin erinomaisesti sisäistänyt kirjoittaja, tekee joskus virheitä. Virheet ovat inhimillisiä, ja niitä sattuu jopa maailmanluokan kirjailijoille. Miksi siis suivaantua toisen tekstiin sujahtaneesta virheestä, kun meistä jokainen tekee joskus mokia?

2. Virheille voi olla syynsä

Sujuva, oikeinkirjoituksen mukainen teksti antaa kirjoittajasta hyvän mielikuvan, kun taas virheitä vilisevä teksti saattaa saada kirjoittajan näyttämään huolimattomalta tai hätäiseltä.

Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että kirjoitusvirheille voi olla syynsä? Esimerkiksi lukihäiriöstä kärsivä ihminen voi tehdä kirjoitusvirheitä, vaikka hän kuinka keskittyisi kirjoittamiseen.

Myös kiireessä kirjoitettuun tekstiin saattaa pujahtaa virhe tai parikin. Puhumattakaan siitä, että kuka tahansa tulee joskus sokeaksi omalle tekstilleen niin, ettei lopulta onnistu paikantamaan edes ilmiselvää kirjoitusvirhettä.

3. Kirjoittajia on monenlaisia

Toisten kirjoitusvirheisiin on helppo takertua – ja onhan kirjoitusmokille perustettu ihan omia someryhmiäkin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kirjoittajan kynästä voi irrota mielenkiintoista sisältöä, vaikka teksti ei olisi kieliasultaan täysin virheetöntä.

Pelkkä kielioppitaito ei kerro siitä, kuinka osaava tai asiantunteva ihminen on. Siksi toisten kirjoitusvirheisiin tarrautuminen ilkeilemällä on turhaa. Silloin myös tekstin sanoma jää harmillisesti sivuosaan.

4. Onko virhe sittenkään virhe?

Ennen kuin toisten kirjoitusvirheistä ärsyyntyy, kannattaa tarkistaa omien tietojen paikkansapitävyys. Kielioppisuositukset muuttuvat jatkuvasti. Se, mikä vielä muutama vuosi sitten oli väärin, saattaa olla nyt ihan oikein. Moni järkyttyy kuullessaan, että nykyään saa ”alkaa tekemään”, vaikka ennen vain ”alkaa tehdä” -muoto oli sallittu. Kurkkaa lisää esimerkkejä Instagram-postauksestani.

***

Mikä on minun mieleenpainuvin kirjoitusvirheeni? Se oli tietenkin se, kun kirjoitin kurssimateriaaleihin ”mietintäpyssy”, vaikka päähän oli tarkoitus panna ”mietintämyssy”. Nolotti, mutta maailma ei kaatunut. Lisäksi sain mokasta hyvän tarinan kerrottavaksi.

Kielioppi on kivaa ja tärkeää, mutta ollaan silti armollisia toisillemme.

P.S. Kaipaatko kertausta kieliopin perusteisiin?

Tule mukaan maksuttomalle 7 päivän kielioppikurssille. Saat viikon ajan kivaa kielioppimateriaalia suoraan sähköpostiisi.

Minikurssin aikana palautat mieleesi kieliopin perusasioita lyhyesti ja ytimekkäästi. Aiheita ovat muun muassa pilkutus, sanajärjestys ja virkerakenteet.