Haluatko parantaa kielioppitaitojasi? Vältä nämä viisi virhettä

Haluat parantaa kielioppitaitojasi, mutta urakka tuntuu turhan suurelta ponnistukselta. Pitääkö opetella sijamuodot ulkoa? Onko päntättävä kielioppikirja kannesta kanteen? Kielioppitaitojen vahvistamiseen liittyy monia virheellisiä käsityksiä. Ehkä sinäkin sorrut näihin?

1. Ajattelet, että sinun on osattava kaikki

Olet varmasti kuullut sanonnan, jossa kehotetaan pilkkomaan elefantti osiin. Koska kielioppi on varsin laaja kokonaisuus, kannattaa sitä lähestyä elefanttitaktiikalla: pieni pala kerrallaan. Samalla on hyvä pitää mielessä, ettei kukaan osaa täydellisesti kaikkea – eikä tarvitsekaan osata!

Äidinkieli on iso kokonaisuus, ja se pitää sisällään myös useita eri tasoja: esimerkiksi erikoissanastoja, uudenlaisia lainasanoja ja myös jatkuvasti muuttuvan kieliopin. Elefanttia ei tarvitse hotkaista kerralla. Perustiedoilla pääsee jo pitkälle, ja taitojaan voi hioa pala palalta.

2. Pelkäät oikeinkirjoitusvirheitä

Kielioppitaitojen petraaminen on kuin minkä tahansa muunkin taidon kehittäminen. Se vaatii harjoitusta ja toistoja. Moni luovuttaa siksi, että pelkää tekevänsä noloja virheitä. Meistä jokainen tekee kirjoitusmokia – ja yleensä juuri virheet opettavat meitä parhaiten.

Maailma ei kaadu, jos pilkku ei löydä paikalleen tai jos tekstiin lipsahtaa yhdyssanavirhe. Mitä aktiivisemmin harjoittelet, sitä sutjakammin kielioppikin luistaa. Pyydä rohkeasti myös palautetta. Näin pääset parhaiten perille oikeinkirjoitusvirheistäsi ja voit hioa taitojasi käytännönläheisesti.

3. Luulet, että kaikki pitää osata ulkoa

Jotta osaisi kirjoittaa sujuvasti, onko oltava kävelevä äidinkielen oppikirja? Pikemminkin päinvastoin. On ihan totta, että perusasiat on hyvä osata, ettei ihan jokaista kohtaa tarvitse erikseen tarkistaa. On kuitenkin täysin sallittua varmistaa asiat, jotka aiheuttavat päänvaivaa tai tuntuvat turhan mutkikkailta.

Lue myös: 5 yleistä kielioppivirhettä ja miten korjata ne

Kielioppisäännötkin muuttuvat, joten aika ajoin voi olla hyväkin tarkistaa asioita, jotka on painanut mieleensä alun perin kouluaikoina. Joskus muistikin voi tehdä tepposet.

4. Luotat vanhaan tietoon

Löydät kirpputorilta vanhan kielioppikirjan tai kaivat kellarista kellastuneen opuksen, josta äitisi on päntännyt välimerkkisääntöjä. Kielioppi muuttuu, joten kirjatkin vanhenevat ajan saatossa. Vuosikymmeniä vanhoista äidinkielen kirjoista saatat oppia kokonaan vääriä sääntöjä tai jäädä paitsi uusista, nykyään jo sallituista tavoista kirjoittaa.

Tiesitkö esimerkiksi, että vielä 80-luvulla ruoka-sana taivutettiin poikkeuksetta muotoon ”ruoan”? Nykyisin myös muoto ”ruuan” on hyväksytty tapa taivuttaa.

Satsaa tietoon, joka on ajan tasalla. Kukapa sitä paitsi haluaisi puuduttaa itseään saarnaavasti kirjoitettujen oppikirjojen parissa? Oppiminen on mukavampaa, kun uppoutuu kirjoihin, jotka on kirjoitettu sallivasti ja hauskasti!

5. Ajattelet, että kieliopin hallitseminen vaatii vuosien opiskelun

Voiko kirjoittaa sujuvaa ja vieläpä kieliopillisesti toimivaa tekstiä ilman, että opiskelee äidinkieltä vuosikausia? Kyllä voi.

Kieliopillisesti sujuvan tekstin ehtona ei ole se, että kuluttaa koulunpenkkiä mahdollisimman pitkään. Oleellista on, että harjoittelee aktiivisesti ja on itse motivoitunut kehittämään osaamistaan.

Pitkille opinnoille on sitä paitsi hauskoja vaihtoehtoja, jotka sopivat kiireiseenkin arkeen: vahvista kielioppitaitojasi verkkokurssilla tai vaikkapa kotikaupunkisi kansalaisopistossa.

***

Tunnistitko itsesi jostain näistä?

 

P.S. Kaipaatko jelppiä jokapäiväiseen kirjoittamiseen?

Jos kirjoitat työssäsi mutta et ole kirjoittamisen ammattilainen, kirjoittaminen ja kielioppi saattavat aiheuttaa ylimääräistä stressiä.

Tule kuuntelemaan vinkit, joiden avulla kirjoitat parempia tekstejä vähemmällä vaivalla.