5 yleistä kielioppivirhettä ja miten korjata ne

Joskus tekstiin voi lipsahtaa pieniä kielioppivirheitä, jos äidinkielentunneista on ehtinyt vierähtää hetki. Kokosin tähän kirjoitukseen viisi yleistä virhettä, joita kohtaan usein työssäni. Tunnistatko itsesi jostain niistä?

1. Ketjulauseet. Päälauseita ei pääsääntöisesti pitäisi yhdistää pelkän pilkun avulla, koska muuten lauseiden suhteet eivät käy selväksi.

Lisää lauseiden väliin sopiva alistuskonjunktio (esimerkiksi että, koska, vaikka) tai rinnastuskonjunktio (esimerkiksi ja, eli, tai, vai, mutta, sillä, vaan) ja käytä tarvittaessa pilkkua. Monesti pelkkä piste sopii lauseiden väliin parhaiten. Joskus myös ajatusviiva, kaksoispiste tai puolipiste käyvät, mutta niitä ei kannata viljellä liikaa.

Pitää laittaa jo illalla seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, aamulla niitä ei ehdi etsiä.
→ Pitää laittaa jo illalla seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, koska aamulla niitä ei ehdi etsiä.

Olen siivonnut koko kämpän Marie Kondon oppien mukaan, huomenna vien tavaroita keräykseen.
→ Olen siivonnut koko kämpän Marie Kondon oppien mukaan, ja huomenna vien tavaroita keräykseen.

Juhlahumu sen kuin jatkuu, täytän huomenna 30 vuotta.
→ Juhlahumu sen kuin jatkuu: täytän huomenna 30 vuotta.

2. Pilkku vertailevissa kuin-lauseissa. Kun kuin-sanalla esitetään vertailu, sitä ennen ei yleensä tule pilkkua. Vaikka vertailussa olisi mukana verbi, hillitse pilkutuskättäsi.

Mieheni laittaa enemmän ruokaa, kuin minä.
→ Mieheni laittaa enemmän ruokaa kuin minä.

Päivästä tuli pidempi, kuin osasin odottaa.
→ Päivästä tuli pidempi kuin osasin odottaa.

Aion tänä vuonna kuntoilla enemmän, kuin viime vuonna.
→ Aion tänä vuonna kuntoilla enemmän kuin viime vuonna.

3. Tiettyjen sanojen oikeinkirjoitus. Tietyt sanat äännetään hieman eri tavalla kuin kirjoitetaan, mikä saattaa johtaa kirjoitusvirheisiin. Ole tarkkana esimerkiksi näiden kanssa:

enään → enää
epäillyttää → epäilyttää
erillainen, erinlainen → erilainen
hönppä → hömppä
kolleega → kollega
kumpa → kunpa (MUTTA jompikumpi)
kuullostaa → kuulostaa (HUOM: sipulia kuullotetaan)
naivi → naiivi
niimpä → niinpä

4. Yhdyssanat. Kun peräkkäiset, perusmuotoiset sanat muodostavat yhdessä uuden merkityksen, ne kirjoitetaan yleensä yhteen. Kattavan tietopaketin yhdyssanoista löydät erillisestä yhdyssana-postauksesta.

kissa ihminen → kissaihminen
aamu pala → aamupala
lumi hiutale → lumihiutale

Lue myös: 5+1 syytä panostaa blogin kieliasuun

5. Omistusliitteen pois jättäminen. Puhekielessä omistusliite jää usein pois, mutta mikäli tavoittelee huoliteltua yleiskieltä, sitä pitää yhä käyttää.

minun blogi → minun blogini
sinun näkemys → sinun näkemyksesi

Monikon ensimmäisessä ja toisessa persoonassa (= me ja te) omistusliitteen voi joskus yleiskielessäkin jättää pois, jos halutaan ilmaista läheistä kuulumista johonkin yhteisöön: Meidän äiti tekee parempaa ruokaa kuin teidän äiti. Käytä tätä tapaa harkiten.

P.S. Kaipaatko kertausta kieliopin perusteisiin?

Tule mukaan maksuttomalle 7 päivän kielioppikurssille. Saat viikon ajan kivaa kielioppimateriaalia suoraan sähköpostiisi.

Minikurssin aikana palautat mieleesi kieliopin perusasioita lyhyesti ja ytimekkäästi. Aiheita ovat muun muassa pilkutus, sanajärjestys ja virkerakenteet.