Pikakertaus: yhdysmerkki ja ajatusviiva

Tuottavatko viivat sinulle ongelmia? Etkö muista, milloin käyttää viivaa, minkä pituista tai tuleeko siihen välilyönti ja mihin kohtaan? Tässä artikkelissa kerron vastaukset juuri noihin kysymyksiin.

Jotkut saattavat nyt miettiä, onko sillä mitään väliä, koska asia tulee yleensä selväksi. Tähän vastaan, että riippuu kontekstista. Huolitellussa asiatekstissä tietenkin myös viivojen olisi syytä olla kunnossa, samoin asiallisuuteen ja asiantuntevuuteen pyrkivissä blogeissa.

Olen sitä mieltä, että viivan pituus on tekstin hienosäätöä. Jos pituus on oikea, hienoa, jos ei, maailma tuskin siihen kaatuu. Sen sijaan viivan paikkaan kannattaa kiinnittää huomiota, koska sen hallinta kuuluu mielestäni ihan perusosaamiseen. Puuttuva, ylimääräinen tai väärässä paikassa oleva viiva saattaa ärsyttää valveutunutta lukijaa. Onneksi sen käyttö on helppoa. Jos siis haluat hifistellä, lue koko artikkeli. Jos haluat oppia vain perusasiat, sinulle riittää lyhyen viivan osuus.

Lyhyen viivan käyttö

Ensin käsittelen lyhyttä viivaa eli yhdysmerkkiä (-), joka tunnetaan myös nimillä tavuviiva ja väliviiva. Sitä käytetään muun muassa seuraavissa tapauksissa:

Kun yhdyssanan rajalla on sama vokaali

Kun yhdyssanan osana on erisnimi

Kun yhdyssanan osana on numero, kirjain tai merkki

Kun yhdyssanan osana on lyhenne

Kun merkitään poistoa

nousu- ja laskuhumala (=nousuhumala ja laskuhumala)
etu- ja sukunimi (=etunimi ja sukunimi)
korva-, nenä- ja kurkkutaudit (=korvataudit, nenätaudit ja kurkkutaudit)

Entä milloin jätetään väli?

Moni tuskailee tämän asian kanssa, mutta oikeasti sääntö on helppo ja yksinkertainen. Jos yhdyssanan alkuosassa on välejä, jätä väli myös ennen yhdysmerkkiä.

Me Naiset -lehti [vertaa: Sport-lehti]
hällä väliä -asenne
pro gradu -työ
aivot narikkaan -viihde

VINKKI: Word saattaa avuliaasti korjata lyhyen viivan automaattisesti pitkäksi, jos sitä ennen on välilyönti. Kannattaa katsoa, tekeekö oma versiosi näin. Automaattisen korjauksen saa pois päältä kieliasetuksista.

Ajatusviivan käyttö

Pitkää viivaa eli ajatusviivaa (–) käytetään, jos halutaan ilmaista ääripääarvoja tai osapuolia. Ääripääilmauksia voivat lukujen lisäksi olla nimet ja sanat. Ääripääilmauksen bongaat miettimällä, kertooko se jonkin olevan jostakin johonkin tai jonkin kahden osapuolen välinen.

Ajatusviiva lukujen välillä

Ajatusviiva nimien välillä

Ajatusviiva yhdyssanoissa

Ääripääilmaus voi olla myös yhdyssanan alkuosa. Tällöin ajatusviiva tulee ääripääilmausten tai osapuolten väliin ja alku yhdistetään lyhyellä väliviivalla yhdyssanan loppuosaan. Älä jätä tällöin välejä, koska niitä ei ole alkuosassakaan.

VINKKI: Jos et löydä ajatusviivaa näppäimistöstäsi, voit tehdä kuten minä: googlettaa sen ja kopioida tekstiin.

Rajakohtailmauksissa on myös mahdollista korvata ajatusviiva lyhyellä väliviivalla ja jättää sen molemmin puolin väli. Näin saatetaan tehdä myös esimerkiksi tv-tekstityksissä, joissa viivan pituus saattaa teknisistä syistä vaihdella.

HUOM.: Yllä olevat lyhyet viivat saattavat näyttää kummallisilta, koska WordPress yritti vaihtaa ne väkisin ajatusviivoiksi, koska niiden ympärillä on välit. Käytin tilalla html-koodia, joka nähtävästi näyttää hieman erilaiselta.

Lisäksi ajatusviivaa voi käyttää välimerkkinä virkkeen sisällä erottamassa irrallista lisähuomautusta. Kyseessä on tehokeino, ja jotta sen teho ei katoa, sitä kannattaa käyttää harvoin ja harkiten. Sen ympärille jätetään välit.

Tein tänään sudokuja – uskokaa tai älkää – ja kyllä tekikin hyvää pyöritellä numeroita.

Ajatusviiva on yleinen myös otsikoissa. Ajatusviivan jälkeinen osa voi yleensä alkaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella.

Puhekieli blogeissa – joo vai ei?

Jos sä muistat tämän, sä et ärsytä muita – Sananen sä-passiivista