Pikakertaus: yhdysmerkki ja ajatusviiva

Yhdysmerkki ja ajatusviiva

Tuottavatko viivat sinulle ongelmia? Etkö muista, milloin käyttää viivaa, minkä pituista tai tuleeko siihen välilyönti ja mihin kohtaan? Tässä artikkelissa kerron vastaukset juuri noihin kysymyksiin.

Jotkut saattavat nyt miettiä, onko sillä mitään väliä, koska asia tulee yleensä selväksi. Tähän vastaan, että riippuu kontekstista. Huolitellussa asiatekstissä tietenkin myös viivojen olisi syytä olla kunnossa, samoin asiallisuuteen ja asiantuntevuuteen pyrkivissä blogeissa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että vapaamuotoisissa teksteissä viivan pituus on hienosäätöä. Jos pituus on oikea, hienoa, jos ei, maailma tuskin siihen kaatuu. Sen sijaan viivan paikkaan kannattaa kiinnittää huomiota, koska sen hallinta kuuluu mielestäni ihan perusosaamiseen. Puuttuva, ylimääräinen tai väärässä paikassa oleva viiva saattaa ärsyttää valveutunutta lukijaa. Onneksi sen käyttö on helppoa. Jos siis haluat hifistellä, lue koko artikkeli. Jos haluat oppia vain perusasiat, sinulle riittää lyhyen viivan eli yhdysmerkin osuus.

Lyhyen viivan eli yhdysmerkin käyttö


Ensin käsittelen lyhyttä viivaa eli yhdysmerkkiä (-), joka tunnetaan myös nimillä tavuviiva ja väliviiva. Sitä käytetään muun muassa seuraavissa tapauksissa:

Kun yhdyssanan rajalla on sama vokaali

ala-aste
tasa-arvo
koti-isä

Kun yhdyssanan osana on erisnimi

Sirkka-mummo
Monika-täti
Jukka-Pekka
Korhonen-Virtanen
Blogger-blogi
Britney-fani

Kun yhdyssanan osana on numero, kirjain tai merkki

18-vuotias
a-kirjain
@-merkki

Kun yhdyssanan osana on lyhenne

FB-postaus
IG-seuraaja
tv-ohjelma

Kun merkitään yhteisen osan poistoa

nousu- ja laskuhumala (= nousuhumala ja laskuhumala)
etu- ja sukunimi (= etunimi ja sukunimi)
korva-, nenä- ja kurkkutaudit (= korvataudit, nenätaudit ja kurkkutaudit)

Entä milloin jätetään väli?

Moni tuskailee tämän asian kanssa, mutta oikeasti sääntö on helppo ja yksinkertainen. Jos yhdyssanan alkuosassa on välejä, jätä väli myös ennen yhdysmerkkiä.

Me Naiset -lehti
pro gradu -työ
aivot narikkaan -viihde

Jos alkuosassa ei ole välilyöntejä, niitä ei tule myöskään yhdysmerkin eteen. Kaikki yhteen pötköön siis.

Sport-lehti
FB-tili
SkinFood-naamio

VINKKI: Word saattaa avuliaasti korjata lyhyen viivan automaattisesti pitkäksi, jos sitä ennen on välilyönti. Kannattaa katsoa, tekeekö oma versiosi näin. Automaattisen korjauksen saa pois päältä kieliasetuksista.

Ajatusviivan käyttö


Pitkää viivaa eli ajatusviivaa (–) käytetään, jos halutaan ilmaista ääripääarvoja tai osapuolia. Ääripääilmauksia voivat lukujen lisäksi olla nimet ja sanat. Ääripääilmauksen bongaat miettimällä, kertooko se jonkin olevan jostakin johonkin tai jonkin kahden osapuolen välinen. Yleisiä ajatusviivan paikkoja ovat esimerkiksi päivämäärät, kellonajat vuosiluvut ja sivunumerot.

Ajatusviiva lukujen välillä

5–10 euroa
klo 8–16
11.–15.4.
lopputulos 1–1
sivut 20–45
vuosina 2015–2018

Ajatusviiva nimien välillä

rataosuus Helsinki–Tampere
ottelu HJK–HIFK
Dandelin–Gräffen metodi

Ajatusviiva yhdyssanoissa

Ääripääilmaus voi olla myös yhdyssanan alkuosa. Tällöin ajatusviiva tulee ääripääilmausten tai osapuolten väliin ja alku yhdistetään lyhyellä väliviivalla yhdyssanan loppuosaan. Älä jätä tällöin välejä, koska niitä ei ole alkuosassakaan.

3–6-vuotiaat
1980–1990-luvulla
Suomi–Ruotsi-maaottelu

VINKKI: Jos et löydä ajatusviivaa näppäimistöstäsi, voit tehdä kuten minä: googlettaa sen ja kopioida tekstiin.

Rajakohtailmauksissa on myös mahdollista korvata ajatusviiva lyhyellä väliviivalla ja jättää sen molemmin puolin väli. Näin saatetaan tehdä myös esimerkiksi tv-tekstityksissä, joissa viivan pituus voi teknisistä syistä vaihdella. Muun tyyppisissä teksteissä tapa on painumassa unholaan, koska ajatusviivan tuottamiselle ei enää ole teknisiä esteitä. En siis suosittele sitä.

5 ‐ 10 euroa
vuosina 2015 ‐ 2018
sivuilla 23 ‐ 25

Lisäksi ajatusviivaa voi käyttää välimerkkinä virkkeen sisällä erottamassa irrallista lisähuomautusta. Kyseessä on tehokeino, ja jotta sen teho ei katoa, sitä kannattaa käyttää harvoin ja harkiten. Tässä käytössä sen ympärille jätetään välit.

Tein tänään sudokuja – uskokaa tai älkää – ja kyllä tekikin hyvää pyöritellä numeroita.

Ajatusviiva on yleinen myös otsikoissa. Ajatusviivan jälkeinen osa voi yleensä alkaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella.

Puhekieli blogeissa – joo vai ei?

Jos sä muistat tämän, sä et ärsytä muita – Sananen sä-passiivista

 

P.S. Kaipaatko kertausta kieliopin perusteisiin?

Tule mukaan maksuttomalle 7 päivän kielioppikurssille. Saat viikon ajan kivaa kielioppimateriaalia suoraan sähköpostiisi.

Minikurssin aikana palautat mieleesi kieliopin perusasioita lyhyesti ja ytimekkäästi. Aiheita ovat muun muassa pilkutus, sanajärjestys ja virkerakenteet.

Samankaltaiset artikkelit